Syy blogihiljaisuuden takana

Nyt on jäänyt kirjoittelemiset kirjoittelematta. Arvaatte varmaan, että syksyinen laihdutus yritykseni jäi yritykseksi. Liikaa muutoksia liian lyhyessä ajassa. Tammikuussa alotin projektini "elämäntapamuutos" uudestaan ja tällä kertaa rauhallisemmin. Osallistuin fitfarmin superdietti simpleen, jossa ei tule liikunta ohjeita vaan ainoastaan ruokavalio ohjeet. Niillä sitten pääsin alkuun. Päätin panostaa vain syömisiini ja kun se puoli olisi kunnossa ottaisin liikunnan mukaan.

Dietti kesti kuusi viikkoa ja ihan suoraa ohjeesta en pystynyt koko aikaa syömään, mutta hei! opettelemaanhan tähän lähdettiin. Painoa tippui kuitenkin 3 kiloa. Sen jälkeen osallistuin personaltrainerin ryhmä valmennukseen, joka päättyi toukokuun puolivälissä. Siihen kuului lihaskuntoa kolme kertaa viikossa ja henkilökohtainen ravintosuunnitelma sekä kävelylenkkejä. Olo oli todella hyvä valmennuksen jälkeen ja niin kiloja kuin senttejäkin lähti huimasti.

Pari viikkoa valmennuksen jälkeen meni todella hyvin. Kesäkuun alettua alkoi myös lipsuminen syömisissä, mutta liikunta pysyi. Sitten tuli murheita pikkumiehen puolesta ja hänen nukkumiset tai pikemminkin nukkumattomuus alkoi näkyä myös tässä äidissä. Sokeriset herkut alkoivat maistua entistä paremmin ja liikuntakin alkoi kärsiä väsymyksestä.

Edellis viikolla eli ennen juhannusviikkoa kaikki yllä mainittu alkoi näkyä monella tapaa. Olo oli turvonnut ja kiukku oli herkässä. Niinpä päätin pitää puhtaasti lepoviikon ja lopettaa stressaaminen syömisestä ja liikunnasta. Kaikki aika minkä pystyi käyttämään nukkumiseen yritin niin tehdä ja sanon että se kannatti. Viime viikolla alkoi taas liikuntakin kuulostaa mukavalta ja niitä kipeitä lihaksiakin kaipasi eli salille lompsis. Teinkin kahdet salitreenit ja kaksi intrevalli treeniä ulkona viime viikolla.

Tämä viikko alkoi sitten taas tiukasti ruokavaliossa pysyen. Kävin hakemassa hieman lisää muovipurkkeja, jotta foodprep olisi helpompaa toteuttaa. Tänään siis suunnitelmissa tehdä muutamalle päivälle ruuat valmiiksi, että saa heti ruokaa nenän eteen kun nälkä yllättää eikä mieliteot ehdi vaikuttaa syömispäätökseen.

Muistakaa, että dietillä olo ei tarkoita kituuttamista tai huonoa ruokaa. Dieetti sana tulee englannin kielen sanasta diet ja tarkoittaa ruokavaliota ;) Tänään aloitin aamun proteiini letulla ja marjoilla namsnams!

Herkkuja ja tiedonjanoa

Kyllä se on nyt niin, että pizzaa tekisi mieli. On tehnyt jo monta päivää. Tällä viikolla onkin siis pizza perjantai! Myöhemmin jos pizzan himo iskee niin ajattelin kokeilla tällaista reseptiä, jonka löysin rasvanpolttoa.fi sivustolta. Muutenkin hyvä sivusto minun mielestäni! Tiivistettynä tärkeitä pointteja rasvanpoltosta. Tässä olisi kuitenkin se pizza resepti:


"

1. Proteiinipizza

pizzapohja

(Ohjeesta saat pellillisen )

250 g maitorahkaa

150 g juustoraastetta (pienempikin määrä riittää)

2 kananmunaa

4 rkl vehnäleseitä

0,5 dl ruisjauhoa

1 tl leivinjauhetta

Sekoita ainekset ja levitä uuninpellille ohueksi kerrokseksi.

Esipaista 200 asteessa 10 minuuttia ennen täyttämistä.

Täytä pizza ja paista uunissa vielä noin 20 minuuttia.

Anna pizzan jäähtyä ennen leikkaamista, jollei pohja olisi löysää.

Täytteitä voit laittaa oman maun mukaan. Esimerkiksi jauheliha, kinkkusuikaleet, tonnikala, kana, juustoraaste, 

sipuli, ananas, herkkusienet tai katkaravut sopivat mainiosti. Lisäksi mausteet maun mukaan.

Tätä maistaneena voi todeta, että tuollaisella hieman erilaisella pizzapohjalla tehty pizza maistuu yllättävän hyvältä. Mikä parasta, kyseisellä ohjeella tehtynä pizzassa ei ole juuri lainkaan hiilihydraatteja. Loistava vaihtoehto viikonlopun herkutteluun! "

Nyt tyydyn kuitenkin odottamaan perjantaita! :)

Eilen hain tosiaan itselleni sen kuntosalikortin, joka on voimassa uuteenvuoteen asti. Eikun vain lihasta kasvattamaan! :D Muutenkin tähän kiinteytymiseen ja hyvään ruokaan ja terveeseen kroppaan kiinnostus kasvaa mitä enemmän siitä löydän tietoa. Niinpä vierailin kirjastossa ja mukaan tarttui 8 kirjaa liittyen lihaskuntoon, kuntosaliharjoitteluun, syömiseen ja kehon hyvinvointiin. Puolet olen jo lueskellut läpikin puhumattakaan kaikista niistä nettisivuista, blogeista ja artikkeleista, joita olen aiheen tiimoilta lueskellut ja selaillut. Tiedon määrä lisää omalla kohdallani myös motivaatiota. On hauska pystyä itse suunnittelemaan oman kuntosaliohjelman ja tehdä ruokailusuositukset!

Tänään on minulla kaikista liikuntajutuista lepopäivä ja siitä olen nautiskellut pikku miehen seurassa lattialla pyörien ja kirjoja lueskellen!

 

Lähtiköhän tämä kirjojen lainailu vähän käsistä! :D

Kun nyt kerran innostuin niin tässä lisää

Miten siis aloittaa laihdutus, kiinteytys tai muutos ruoka tottumuksissa, kun ei huvita? Saatko aloitettua, mutta lenkkeily jää viimeistään ensimmäisen sateen sattuessa tai aloitat terveellisemmät ruokailutottumukset ja lopetat herkuttelun mutta palaat vanhoihin tapoihin viimeistään viikonloppuna. Tämä on minulle turhankin tuttua. Siksi minun mielestäni liikunnan aloittamiseen on keksittävä jokin houkutin, jotta pakkopullan sijaan siitä tulee hauskaa ja herkkuja ei saa kieltää itseltään kokonaan.

On keksittävä laji, josta pitää. Joko niin, että itse läjin harrastaminen tuo iloa ja mielihyvää tai sitten sinne saa seuraksi hyvän ystävän mukaan, joka tekee kokemuksesta mukavan ja odottamisen arvoisen. Ystävän kanssa aloitettu liikunta on usein parempi siinäkin mielessä, että kynnys perua tai lopettaa liikkuminen kasvaa. Ystävän kanssa voi jakaa asioita lajin parissa ja vertailla tuloksia, joka sekin tuo oman jännityksensä ja ehkä jopa hieman kilpailuhenkisyyttä, mikä taas pitää motivaatiota yllä.

Ruokapuolella olen itse saanut taistella eniten. Juurikin viikonloput ovat pahimpia. Olenkin sallinut itselleni sen yhden herkun viikossa. Oli se herkku sitten pizza, kilo irtokarkkeja, pussi sipsejä tai mummilassa syöty pulla niin muuta ei sitten sillä viikolla syödä. Aikaisemmin yritin tehdä niin, että söisin viikossa yhden päivän ajan mitä huvittaa, mutta se ei onnistunut. Mässäilin sinä päivänä koko viikon edestä ja paluu takaisin ruotuun oli todella vaikeaa. Toistaiseksi en ole vielä sortunut muihin kun "sallittuihin" herkkuihin!

Toinen asia, joka minua on tässä syömisasiassa auttanut on motivaatio kuvat. Olen etsinyt internetistä tai lehdistä kuvia sellaisista vartaloista, joita pidän kauniina ja tavoittelemisen arvoisina. Kuvat ovat jopa vähän liioiteltuja mutta niin niiden pitääkin olla. Liimasin kuvat jääkaapin oveen ja "herkkukaapin" oveen. Näin näen joka kerta avatessani jääkaapin ja suunnitellessani syömistäni nuo kuvat ja sitten sitä tulee taas puputettua kiltisti salaattia tai aamuisin paahtoleipäarmeijan sijaan tulee syötyä puuroa, että tuo unelma vartalo olisi taas muutaman gramman lähempänä.

Terveellinen ruoka ei tarkoita tylsää ruokaa. Raaka-aineita on paljon, joista voi loihtia mitä vain. Toki kermaperunat ja porsaanpihvit paksulla pippuri tai bearnaiskastikkeella ovat herkullisia mutta ne täytyy jättää viikon herkuksi, jos niitä tekee mieli. Sen sijaan wok joko kanan tai naudan kanssa on herkullista. Erilaisia salaatteja on tullut kokeiltua monia niinkuin myös keittoja. Yksi lämmin ateria päivässä on hyvä ja silloin syön lihan kanssa perunaa, riisiä tai pastaa. Tämä saattaa jäädä tosin joinakin päivinä. Ne on sitten yleensä vain salaattipäiviä tai keittopäiviä. :) Niitä kun tulee tehtyä sen verran reilusti, että riittää useammaksi päiväksi.

Tähän loppuun vielä kuva minun motivaatiokuvista jääkaapinovessa :D Mukavaa ja kevyttä alkavaa viikkoa!

Roosa Under Construction

Tiedättekö sen tunteen, kun katsotte peiliin ja se mikä sieltä tuijottaa takaisin ei miellytä teitä ollenkaan. Et koe olevasi ollenkaan se henkilö, joka sieltä katsoo sinua takaisin. Tämä saattaa olla tuttu tunne etenkin monille naisille ja miksei miehillekin. Nykyinen yhteiskunta suosii hyvännäköisiä, hyvässä kunnossa olevia ihmisiä. Miksi siis emme kaikki tavoittelisi sitä. Omalla kohdalla kyse on ollut laiskuudestsa ja helppoudesta. On helpompi mättää nopeaa pikaruokaa yksi jättiannos päivässä kuin syödä terveellistä ruokaa pienempiä annoksia 2-4 tunnin välein. No nyt sen unelmavartalon tavoittelu alkaa tämän naisen kohdalla.

Raskausaika oli ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä omaa pyöreyttä pahana asiana. Nyt se häiritsee. Olen ollut ennen hyvinkin urheilullinen. "Päälajina" on ollut aina ratsastus ja siinä olen kilpaillutkin. Tuona aikana olin erittäin hyvässä kunnossa. Hevostelu kuitenkin jäi, kun lähdin vaihto-oppilaaksi. Siellä pelasin koripalloa koulun edustusjoukkueessa ja kuuluin koulun crosscountry juoksu joukkueeseen. Loppuvuosi meni kuitenkin ilman urheilua ja se näkyi kiloina. Kotiin palatessa osa kiloista tippui, osa jäi. Urheilu ei ollut osa elämää enää yhtä tiiviisti kuin ennen.

Olen laitesukellellut ja lumilautaillut. Lumilautailen talvisin edelleen mutten laske sitä kyllä urheiluksi, jos eksyn mäkeen kerran tai kaksi talvessa. Kiloja on tullut pikkuhiljaa. Välillä osa on lähtenyt mutta osa jäänyt ja niin paino on kiivennyt pikkuhiljaa ylöspäin. Nyt päätin vihdoin ja viimein ottaa itseäni niskasta kiinni ja katsoa mihin tästä naisesta oikein on. Ruokavalio ja ruokailut menivät totaalisesti uusiksi. Kipinä syttyi taas liikuntaankin ja niinpä alkaakin kuntosalilla käyminen. Koirat ovat olleet myös ihmeissään, kun yhtäkkiä lenkit ovat pidentyneet puolella ja niitä on myös useammin.

Tällä hetkellä syön 5-6 kertaa päivässä riippuen siitä mihin aikaan aamu alkaa. Juon vettä 3-4 litraa päivässä. Käyn aamuisin ennen aamupalaa koirien ja vaunujen kanssa 30min -90min lenkillä. Kuntosalilla tulen käymään 3 kertaa viikossa. Vaikka kuntosali ei olekaan mukana olen kolmessa viikossa tiputtanut painoa jo reilut 2 kiloa. Jouluksi olisi toivottavasti tippunut n. 10 kg. Sitten aion laittaa ennen jälkeen kuvat tänne kaikkien ihmeteltäväksi.

Olenkin ottanut itsestäni mittoja: rinnanympärys, vyötärönympärys, lantionympärys ja reidenympärys. Punnitsen itseni, joka aamu ja kirjoitan muistiin mitä olen syönyt ja miten paljon olen liikkunut.

Aloitin myös "Sohvaperunan juoksukoulun"( löytyy tästä osoitteesta: http://www.kurikka.fi/files/Tiedostot/Sohvaperunan_juoksukoulu.pdf ), jotta lihaskunnon ja kiinteytymisen ohella myös kunto kohenisi.

Koska olen kuitenkin erittäin perso herkuille, olen antanut itselleni luvan nauttia jotain herkkua kerran viikossa. Viime viikolla tein perjantaina marenkeja. Tällä viikolla aion käydä pitsalla. Näin saan itseni motivoitua ja herkut eivät ole kokonaan kielletty mutta mässäily ei riistäydy käsistä. Olen saanut myös Isännän innostumaan elämäntaparemontistani, mikä tekeekin kaikesta helpompaa. Terveellistä ruokaa ei tarvitse selitellä ja saa lenkillekin seuraa.

Tästä ensimmäisestä blogitekstistä näyttää kasvavan mammutti, mutta lupaan olla seuraavissa hieman vähäsanaisempi, ehkä. Luvassa on myös kuvia kunhan saan aiheeseen liittyviä napsittua :)

Blogissa tulen käsittelemään edistystäni ja kikkoja, joilla motivoida itseään. Itse omaan maailman huonoimman itsekurin ja tämä on ns. kroppakuntoon projeksi numero sata ja yksi. Tällä kertaa aion onnistua. Jaan myös ideoita, joilla aion tällä kertaa onnistua. Jos keksin tai löydän hyvän terveellisen reseptin niin aion jakaa sen teidän kanssanne ja muutenkin ajatuksiani kuntoilusta, terveellisestä ruuasta, repsahduksista, joita ei toivottavasti tule ja muista aiheeseen liittyvistä asioista, joten olkaahan kuulolla! :)